Kirjoitus julkaistiin 5.9.2024 HBL:n Insändare palstalla.
Suomen alkoholipolitiikka keskittyy keskimääräisen kulutuksen vähentämiseen menestyksen mittarinaan. Tämä kokonaiskulutusmalli toimi tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen paras ennen -päiväys on jo ohitettu. Suomessa ei huomioida alkoholin aiheuttamien vahinkojen kustannuksia ja ehkäistävissä olevia alkoholikuolemia.
Suurimman osan alkoholivahingoista aiheuttavat ne, jotka juovat eniten. On selvää, että vakavimmat ja kalleimmat vahingot aiheutuvat 10 prosentille kuluttajista, jotka THL:n juomatapatutkimuksen mukaan kuluttavat 50 prosenttia alkoholista. Todennäköisesti heidän osuutensa on suurempi, koska alkoholisti aliarvioi kysyttäessä kulutuksensa. Juomatapatutkimuksen mukaan kulutus on pienempää kuin tilastollisesti rekisteröity kulutus (myynti + matkustajatuonti). THL ei ilmoita eron suuruutta.
Juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova kymmenesosa kuluttaa keskimäärin 50 annosta viikossa. Annosmäärä on kaksinkertainen Suomen riskirajaan verrattuna. Riskirajamme ovat kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna ja nelinkertaiset verrattuna Alankomaihin.
Suurin osa eniten kuluttavista henkilöistä hoitaa työnsä kunnolla. Kun riskikulutus aiheuttaa vahinkoja ja juominen jatkuu, kyseessä on alkoholiriippuvuus. Vain alkoholiriippuvainen juo itsensä toistuvasti tehohoitoon, jatkuvasti päivystykseen, pitkäaikaiseen osastohoitoon, eläkkeelle ja lopulta hautaan.
Ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt julkaisi elokuussa selvityksen, jossa alkoholin terveydenhuollon kustannusten todettiin olevan 1100 miljoonaa euroa. Tämä on 1000 miljoonaa enemmän kuin THL:n viralliset luvut, joita on käytetty alkoholipolitiikan perustana.
Synkemmätkään luvut eivät muuta mitään. HBL oli ainoa printtimedia, joka raportoi laskelmista. Alkoholipolitiikka ei tule muuttumaan, jos Suomessa jatketaan väärän kulissin ylläpitämistä:
Alkoholivahinkojen kustannukset ovat virallisesti vain murto-osa muiden Pohjoismaiden vastaavista, vaikka alkoholikuolleisuus on Suomessa samalla viisi kertaa korkeampi kuin Norjassa ja Ruotsissa.
Juha Voutilainen, Recovery Day -yhdistyksen puheenjohtaja
Christer Schoultz, addiktioasiantuntija