Suomeen on julistettu päihderiippuvuuden stigman poistotalkoot. Talkoot eivät edisty, koska sanaa päihderiippuvuus ei tohdita mainita eikä päihderiippuvuudesta toipumista, raitistumista arvosteta.
Päihderiippuvuuksien merkitys huumekuolemissa
Osallistuin Päihdepäivät 2023 – messuille, jossa seurasin nuorten huumekuolemien tutkimukseen ja ehkäisyyn liittyvien hankkeiden tilaisuuksia. Puheenvuoroissa kierrettiin ongelman ydintä, päihderiippuvuussairautta kuin kissa kuumaa puuroa. Keskustelua käytiin kuin päihderiippuvuussairauksia ei olisi olemassa eikä sairaudella olisi mitään tekemistä huumeisiin kuolleiden nuorten pitkäkestoisen käytön kanssa.
Kuuntelin neljä tuntia tohtorien esityksiä ja paneelikeskustelua huumekuolemista. Neljässä tunnissa sana päihde- tai huumeriippuvuus mainittiin kerran. Se tapahtui kohdassa, jossa pidettiin tärkeänä lisätä perusterveyden ammattilaisten ymmärrystä siitä, että päihderiippuvuus on sairaus. Miten he sen voisivat ymmärtää, kun 4 tunnissa koko sanaa ei esityksissä esiinnyt. Hankekuvauksissa ei päihderiippuvuutta myöskään toukokuussa 2023 mainittu.
Päihde- ja riippuvuusstrategia
Tutustuin STM:n Päihde- ja riippuvuusstrategia: Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030 ja THL:n kirjoittamaan taustaselvitykseen Alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanne Suomessa vuodelta 2021.
Strategiassa tavoitteena on päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen vähentäminen. Esimerkiksi strategian kohdassa ”Tehostetaan alkoholipoliittisia toimia” ei mainita riippuvuutta ja toipumista lainkaan. Haittoja ja ennenaikaisia kuolemia eniten vähentävä ratkaisu päihderiippuvuudesta toipuminen puuttuu kokonaan alkoholipolitiikan keinovalikoimasta.
Käsite päihderiippuvuudesta toipuminen on mainittu dokumentissa kerran: ”Näiden hoito- ja kuntoutuspalveluiden lisäksi järjestöjen yleishyödyllisellä toiminnalla on tärkeä rooli päihderiippuvuudesta toipumisen tukena esimerkiksi tarjoamalla vertaistukea ja arkeen sisältöä tuovaa toimintaa”.
Toipumisen synonyymi raittius mainitaan myös kerran: ”Nykyinen ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa kuin vielä 1980-luvulla harjoitettu raittiustyö ja se on osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä”.
Stigma estää ammattilaistenkin viestinnän
Päihderiippuvuus on niin stigmatisoitunut käsite, etteivät asiantuntijat stigmaa taklatessaan tohdi sitä esityksissään nimeltä mainita. Päihderiippuvuudesta toipuminen, raitistuminen on niin pelottavaa, ettei se strategian mukaan ole tavoittelemisen arvoista.