Alkoholisti suorittaa sairauttaan raitistumiseen tai hautaan asti. Hän ei kykene kontrolloimaan juomistaan, juominen jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista ja sietokyky kasvaa. Juomisesta ja sen suunnittelusta muodostuu elämän keskeinen sisältö.
Jos alkoholistilta kysytään, haluaako hän vähentää juomistaan vai lopettaa sen, on vastaus lähes aina vähentää. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Alkoholisti ei pysty sairautensa diagnostisten kriteerien mukaan juomistaan kontrolloimaan. Siksi alkoholistin valinta on vaihtoehto, jossa juominen saa jatkua ja sitä vielä tuetaan bentsoilla tai muulla lääkityksellä.
Riippuvuussairaus syvenee. Vähentämiskehotukset lääkkeineen eivät ole alkoholismin hoitoa. Niillä pyritään haittojen vähentämiseen.
Hoitoon hakeutumista ehkäisee sairauden voimakas kielto. Alkoholisti ei tietenkään hoida sairautta, jonka olemassaoloa hän ei tunnusta. En voi olla alkoholisti, koska käyn töissä – väittämän kuulee usein. Väite ei pidä paikkaansa. Työelämässä on n. 250 000 juovaa alkoholistia, jotka juovat miehet pullon kossua ja naiset pullon viiniä. Ihan joka päivä.
Kiellon läpäisemiseksi alkoholisti pitää tehdä tietoiseksi tilastaan. Siinä voi onnistua perhe, ystävät tai työnantaja. Parhaat edellytykset kiellon läpäisemiseen on raittiilla alkoholistilla, joka voi esimerkillään osoittaa sairauden suorittamisen ja luoda samalla toipumisuskoa. Jos tuo entinen ongelmajuoja, ihan juoppo toipui, miksen minäkin voisi.
Hoidon aloittamiseen ei tarvita motivaatiota, pelkkä suostumus riittää. Alkoholisti ei yleensä tiedä sairastavansa alkoholismia. Se selviää hänelle hoidossa. Siellä syntyy myös toipumismotivaatio. Tätä prosessia kutsutaan raitistumiseksi.
Vastaa