Tämä on väkevä toive, että terveyteen argumenttinsa pohjaavan alkoholipolitiikan luojat eivät lopettaisi pohdintojaan terveydestä ja sairaudesta keskikulutuksen tarkasteluun. Suomessa vannottiin pitkään korrelaatioon, jossa alkoholin kulutuksen laskiessa alkoholikuolemat vähenivät.
Juha Mikkonen HS 1.12.2023: ”Luoto myös jätti kertomatta, että edellisen alkoholilain uudistuksen jälkeen alkoholikuolemat kääntyivät nousuun.”
Pia Mäkelä HS 2.12.2023: ”Vuoden 2019 jälkeen havaittu hyvä kehitys ei poista sitä, että alkoholilain yhteydessä alkoholikuolleisuus lisääntyi lain voimaan tuloa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.”
Korrelaatio alkoholikuolemien selitykseltä katosi alkoholilain uudistuksen jälkeen. Kausaliteettia, kuolemiin johtavia syitä, THL:n tutkijat eivät ole julkisesti pohtineet. Työturvallisuuskeskuksen ”Numerot puhuvat 2: Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla – Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät, ja miten niitä voi vähentää?” raportissa Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Niilo Luotonen toteaa tutkimuksen johtopäätöksissä:
”Olisi hyödyllistä katsoa keskimääräisiä kulutuslukuja syvemmälle, kun ennustetaan esimerkiksi alkoholilainsäädännön muutosten vaikutuksia.”
Nyt on aika katsoa syvemmälle. Suomalaisista on noin 10–15 %:lla alttius sairastua alkoholiriippuvuuteen. Sitä päättäjien on vaikea myöntää, johtunee toisaalta kansallisesta häpeästä juomatavoistamme ja toisaalta päihteen laillisuudesta.
Niin se vain on. Olen yksi yli 300 000:sta alkoholiriippuvaisesta. Minusta ei saa hallinnon toivomaa eteläeurooppalaista lounaalla viinilasin nauttivaa ihannekansalaista sairauteni (WHO:n hyväksymä, Suomessa käytössä olevan ICD-10 F10.2) vuoksi. Viinilasi käynnistäisi aivoissani prosessin, jota en voi hallita. Muuten voin elää normaalia elämää.
F10.2 diagnostisten kriteerien mukaan alkoholiriippuvainen juo pakonomaisesti, ei hallitse juomisen määriä, sietokyky nousee ja juominen jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista. Jokaisella alkoholiin kuolleella on ollut ennen kuolemaansa monia kiistattomia haittoja, kuten somaattisia sairauksia. Tuolloin juomisen jatkuminen on merkki riippuvuudesta. Mallasviski ei ole niin hyvää tai Pirkka-olut niin halpaa, että juominen sen vuoksi jatkuisi.
Tuetaan muiden Pohjoismaiden tavoin alkoholiriippuvaisia raitistumisessa, kohtuukäyttäjiksi meistä ei ole. Keskeistä on ymmärtää ja erottaa riippuvuussairaus ja alkoholin riskikulutus toisistaan, jotta juomisen kontrollin menetykseen kohdistuva moraalinen paheksunta, sääli ja pilkka muuntuvat toipumiseen tähtääväksi sairauden hoidoksi.
Annetaan kohtuukäyttöön pystyvien nauttia juomistaan syyllistämättä. Alkoholi tuottaa heille mielihyvää ja hyvin rajallisesti haittoja. Se ei ole minulta poissa.
Vastaa