HBL Insändare – Lain vastaiset säästöt käyvät yhä kalliimmaksi

Tänään 12.6.2025 julkaisi Hufvustadsbladet mielipidekirjoituksemme Olagliga besparingar blir allt dyrare. Kirjoittajat puheenjohtajat Jouni Lehto Riippuvuudet ry ja Juha Voutilainen Recovery Day yhdistys.

Tässä blogikirjoituksessa sama suomeksi.

Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi F10.2 on ollut Suomessa alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus.Tilannetta ovat pahentaneet terveydenhuoltoon kohdistuneet säästöt. Kukaan poliitikko ei julkisesti tohdi asettua alkoholisteja puolustamaan. Oma leimautuminen pelottaa.

Tervydenhuoltolaki

Terveydenhuoltolain pykälässä 28 § (29.12.2022/1281) Päihde- ja riippuvuushoito todetaan: ”Hoitoa on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä tuen, hoidon- ja kuntoutustarpeen perusteella.”

Päihdeasiamiestoiminnan erityisasiantuntija Marja Marttila otti hoitojen epäämiseen kantaa 30.8.2024. ”Hyvinvointialueiden säästöpaineet uhkaavat erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Monilla alueilla luovutaan ostopalveluista, vaikka oma palvelutuotanto tai erityisosaaminen ei aina ole riittävää vastaamaan asukkaiden tarpeisiin.”

Tervydenhuoltolain toteutuminen

Marttilan uhkakuva on toteutunut. Hyvinvointialueiden ostot riippuvuushoitoihin ovat romahtaneet eikä omaa vastaavaa palvelutarjontaa ole. Olisi naiivia väittää, että palveluja vähennetään, koska päihderiippuvuusongelma on ratkaistu.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on antanut suosituksensa riippuvuushoidoista. Rahapulassa hyvinvointialueet myöntävät rahaa hoitojaksoihin, jotka ovat puolet Palkon suositteleman hoidon kestosta. Hoito ei silloin toimi. Se on sama kuin puolittaisi syövän määrätyn sytostaattihoidon määrän säästösyistä.

Oikeuskanslerinviraston kannaotto

”Oikeuskanslerinviraston mukaan hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on oikeuskanslerin mukaan hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.” HS 25.4.2024.

Vertailu muihin Pohjoismaihin

Suomi on jo ennen säästötoimia toipumisen tähtäävän riippuvuushoidon hyödyntämisen kehitysmaa. Suomessa oli 2021 ennalta ehkäistävissä olevia alkoholikuolemia 4,1 kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja 5,6 kertaa enemmän kuin Norjassa. Nykyisillä lainvastaisilla päätöksillä tilanne synkkenee entisestään. Hoitamattomana kuolemaan johtavan sairauden alkoholiriippuvuuden pakonomainen juominen vie hautaan.

Terveydenhoidossa ja koko yhteiskunnassa on syytä lopettaa ylen- ja ohikatse. Menetetyt elinvuodet tulevat kalliiksi. Alkoholismista on mahdollista läntisten naapurimaiden tapaan toimien toipua ja palata täysipainoiseen elämään.

Suomessa on alkoholisteja siinä missä muissakin maissa.