Tämä kokonaisvaltainen elämänmuutos on tavoittelemisen arvoinen – silti se jätetään systemaattisesti huomiotta Suomen päihdepolitiikassa, vaikka todisteet sen tehosta ovat kiistattomia:

Miksi?

Raitistuminen ja aineeton toipuminen on merkittävä tekijä ratkaisuna esimerkiksi seuraaviin kriittisiin ongelmiin:

1. Alkoholihaitat ja hukatut elinvuodet

STM:n Päihde- ja riippuvuusstrategiassa alkoholin aiheuttamien haittojen ja ennenaikaisten kuolemien vähentämisessä raitistumista ei mainita.

Alkoholi on tärkein ennaltaehkäistävissä olevien kuolemien syy. Vain alkoholiriippuvainen juo itsensä toistuvasti päivystykseen, tehohoitoon, pitkäaikaiseen osastohoitoon – ja lopulta hautaan.

2. Nuorten huumekuolemat

Suomen mallissa nuorten huumekuolemien ehkäisyssä raitistumista ei hyödynnetä. Sitä ei edes mainita 11 huumekuolemia ehkäisevän teeman listalla.

Lähes kaikki huumeisiin kuolleet ovat vuosia haitallisesti huumeita käyttäneitä huumeriippuvaisia.

3. Henkirikokset

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan yli 80 % henkirikosten tekijöistä on päihderiippuvaisia. Silti raitistumista ei nähdä henkirikosten vähentämisen keinona.

4. Lähisuhdeväkivalta

Väkivallan tekijä on useimmiten päihtynyt ja väkivallan toistuessa kyseessä on päihderiippuvuus. Raitistumista ei kuitenkaan tavoitella keinona torjua lähisuhdeväkivaltaa.

5. Lastensuojelu

Lastensuojelun kuluja ei koskaan laskettu Päihdetilastollisen vuosikirjan päihdehaittakustannuksiin. Lastensuojelua tarvitsevissa perheissä valtaosassa vanhemmat eivät hallitse päihteiden käyttöä. Myös suojeltavien lasten ja nuorten oma päihderiippuvuus on yleistynyt.

Riippuvuus etenee ja syvenee

Kun päihteiden käyttö jatkuu sen aiheuttamista kiistattomista haitoista huolimatta, kyseessä on päihderiippuvuus. Riippuvuus syvenee, ja haitat muuttuvat entistä vakavammiksi.

Poliittinen tahtotila tarvitaan

Suomen päihdepolitiikassa puuttuu poliittinen tahtotila hyödyntää raitistumisen ja aineettoman toipumisen todistettuja hyötyjä. Samalla päihdehaitat kasautuvat riippuvuusairaille yksilöille, perheille ja yhteiskunnalle.

Ehdotus: Asetetaan aineeton toipuminen keskiöön

1. Tunnustetaan raitistuminen päihdehaittojen vähentämisen keskeiseksi keinoksi.
2. Kohdataan päihderiippuvaiset riippuvuussairaina – ei moraalisina epäonnistujina.
3. Integroidaan päihteetön toipuminen kaikkeen päihdepolitiikkaan: terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja rikosseuraamusalalle.
4. Seurataan ja arvioidaan raitistumisen vaikutuksia systemaattisesti.

Samat ihmiset joutuvat putkaan yhä uudestaan. He ovat riippuvuussairaita, jotka eivät hallitse juomistaan. He tarvitsevat tukea putkakierteen katkaisemiseksi.

Putkasta päästessään Camilla sanoo, että päällimmäinen tunne herätessä oli katumus. ”Katumus ja häpeä”, hän tarkentaa.

Katumuksen hetki on mahdollisuus

Katumuksen ja häpeän hetki on mahdollisuus – ehkä tärkein mahdollisuus, joka yhteiskunnalla on tavoittaa päihderiippuvainen. Putkan ovi, katkaisuhoidosta kotiutuminen tai sairaalasta lähteminen yliannostuksen jälkeen ovat hetkiä, jolloin riippuvuuden seuraukset ovat konkreettisesti läsnä ja halu muutokseen voi hetkellisesti voittaa addiktion.

Katumuksen hetkeä ei saa hukata

Juuri silloin ihmistä ei pitäisi jättää yksin. Näissä siirtymävaiheissa paikalla tulisi olla riippuvuustyön ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita, jotka osaavat kohdata, motivoida ja määrätietoisesti suostutella päihderiippuvaista ottamaan vastaan tukea ja aloittamamaan riippuvuushoito. Hoitopolkuun ohjaaminen ei saa jäädä pelkäksi esitteen ojentamiseksi tai puhelinnumeron antamiseksi. Ratkaisevaa on, että joku tarttuu hetkeen ja opastaa päihderiippuvaista tekemään päätöksen ennen kuin addiktion ajattelumalli ottaa jälleen vallan.

Ristiriidan hetki on riski

Tilaisuus on myös lyhyt. Ensimmäinen päihdeannos palauttaa riippuvuuden mukaisen ajattelun, jolloin motivaatio hakea apua hiipuu nopeasti. Samalla kyseessä on vaarallinen tila: ristiriita oman arvomaailman ja riippuvuuden välillä aiheuttaa voimakasta ahdistusta, ja juuri näihin hetkiin liittyy huomattava osa päihderiippuvaisten itsemurhista.

Raitistuminen on harvoin sattumaa tai ihme

Raitistuminen on harvoin sattumaa. Se alkaa useimmiten siitä, että oikea ihminen kohtaa oikeaan aikaan, herättää toivon ja auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen kohti toipumista. Pohjoisissa naapurimaissamme tällaisista toimintamalleista on saatu vaikuttavaa tutkimusnäyttöä. Suomessa nämä ratkaisevat kohtaamiset tulisi rakentaa osaksi julkista palvelujärjestelmää – putkan ovelle, katkaisuhoidon kotiutukseen ja sairaalan kotiutukseen yliannostuksen jälkeen.

Huostaanotoissa on usein kyse vanhempien päihderiippuvuudesta

Lastensuojelusta ja huostaanotoista puhutaan tänäkin kesänä. Väitöskirjatutkija Aki Kolu kysyi mielipidekirjoituksessaan (HS 22.7.), miksi huostaanottojen määrä Suomessa ei vähene.

Lasten huostaanotoissa on usein kyse vanhempien hoitamattomasta päihderiippuvuudesta. Huostaanottopäätöksissä päihteet (63 prosenttia), väkivalta tai sen kokemus (63 prosenttia) ja mielenterveysongelmat (57 prosenttia) esiintyvät usein rinnakkain.

Vanhempi, joka hallitsee päihteidenkäyttönsä, ei päihteiden takia laiminlyö lapsiaan. Niin tekee päihderiippuvainen, joka sairauden diagnostisten kriteerien mukaan ei hallitse käyttöään ja jatkaa käyttöä huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista.

Kun perheessä havaitaan päihdeongelma, muissa Pohjoismaissa tähdätään interventiossa käytön lopettamiseen ja riippuvuudesta toipumiseen vuosia Suomea aiemmin. Riippuvuudesta toipuminen ei ole sosiaali- ja terveysministeriön päihde- ja riippuvuusstrategian päihdehaittojen vähentämisen keinovalikoimassa mukana lainkaan.

Mitä jos otettaisiin päihdeongelmaisten riippuvuudesta toipuminen lähtökohtaiseksi tavoitteeksi lastensuojelussa?

Raitistuminen vapauttaa addiktion pakonomaisuudesta. Kun päihderiippuvainen raitistuu ja vapauttaa mielensä toipumisprosessin myötä, koko hänen elämänsä muuttuu. Heikentyneen käytön tai juomisen kontrollin aiheuttamat haitat kuten lasten laiminlyönnit, väkivaltaisuus sekä muu läheisiä vahingoittava käytös vähenevät ratkaisevasti ja useimmiten loppuvat kokonaan.

Annetaan mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle päihderiippuvuudesta toipuvat vanhemmat. Kansalaisaloite Hoitoa – ei hylkäämistä vaatii riippuvuushoitojen reformia. Se luovutetaan uudelle eduskunnalle keväällä 2027.

Anu Parma

puheenjohtaja

Kondis ry

Juha Voutilainen

puheenjohtaja

Recovery Day

Saatavuutta rajoitetaan, huono-osaisuutta päivitellään, työuupumusta hoidetaan ja elämänkokemuksilla selitetään holtitonta käyttöä. On pienistä ja suurista vaikeuksista johtuvaa ajoittaista tai jatkuvaa kontrolloimatonta päihteiden käyttöä.

Päihdeongelman ydin

Päihdeongelman ydin on krooninen aivosairaus. Sen näkyvin oire on käytön kontrollin heikkeneminen ja lopulta menetys. Päihderiippuvaisilla tapahtuu valtaväestöstä poikkeavia muutoksia aivojen motivaatio-, stressi- ja palkitsemisjärjestelmissä. Sairastumiseen vaaditaan sairastumiselle alttiit aivot ja päihde. Yksikin annos voi olla kohtalokas.

Perimä selittää 50 %:a alttiudesta sairastua. Trauma erityisesti lapsuudessa voi altistaa aivot riippuvuuden syntymiselle. Alttiuden syntymissyystä riippumatta sairaalloinen kontrolloimaton käyttö johtuu lopulta päihderiippuvaisen aivojen pakottavasta tarpeesta saada lisää päihdettä.

Ennaltaehkäisevät toimet eivät muuta aivokemiaa

Päihderiippuvuuteen sairastuneita paimennetaan ennaltaehkäisyn keinoin palauttamaan käytön heikentynyt kontrolli. Sairauden vuoksi kontrollin palautuminen ei tule koskaan palautumaan. Raitistuneet aivot palautuvat kaikkeen muuhun kuin käytön hallintaan.

Sairaus sivuutetaan

Kun sairautta ja addiktiosairauksiin alttiiden aivojen poikkeamista valtaväestöstä ei mainita, ei riippuvuussairaita ei ole olemassa. On vain käyttäjiä, jotka eivät huono-osaisuuttaan, traumaattista elämäänsä, moraalittomuuttaan tai tyhmyyttään käyttöään hallitse.

Päihdehoidoista riippuvuuden hoitoon

Tarvitsemme tukea raitistumiseen, riippuvuudesta toipumiseen. Raitistumisen jälkeen pysyvät mielenterveyden häiriöt ja sairaudet on hoidettava omina kokonaisuuksinaan. Niiden käsittely alkaa vastuullisessa riippuvuushoidossa.

Uskalla puhua totta itsellesi

Valehtelin juomisestani kaikille, myös itselleni. Oli valtava askel pyytää ensimmäisen kerran apua. Pidin itseäni riskikäyttäjänä tai kuten vuonna 2012 sanottiin suurkuluttajana.

Ongelman tunnustaminen oli pelottavaa. Juomisen kontrolli on Suomessa tärkeä symboli moraalista, viisaudesta ja sivistyksestä. Juomisen hallinnan menettämisen stigma on voimakas.

Läheisesi tietävät jo. He toivovat sinulle parasta.

Mielenterveystalon Vähentämisen Omahoito-ohjelman aluksi todetaan:

”Huom! Jos sinulla on jo vakavia ongelmia, tarvitset pikaisesti ammattiapua juomisen lopettamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa sinulle on huomautettu liiallisesta alkoholinkäytöstä.”

Puhu jollekulle. Tietämäsi raitis alkoholisti on hyvä ensi kontakti.

Terveydenhoito voi ohjata sinut hoitoihin tai ryhmiin, joissa ongelmasi ymmärretään. Vertaistuki, tavalla tai toisella, on oleellinen osa itsensä löytämistä. Huomaat, ettet ole tunteinesi yksin.

Alkoholismia ei (eikä muitakaan päihderiippuvuuksia) hoideta vaihtamalla päihde lääkärin kirjoittamiin keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin.

Minulle jäi mieleen jo käymässäsi laitoshoidossa keväällä 2012 kuulemani / lukemani suuren sinisen kirjan vertaistuen ydin:

Vertaistuen ydin ja merkitys

”Kumma kyllä vaimojen, vanhempien, läheisten ja ystävien on usein vieläkin vaikeampi päästä lähelle alkoholistia kuin psykiatrien tai lääkärien. Mutta entinen ongelmajuoja, joka on löytänyt ratkaisun ja joka tietää yhtä ja toista itsestään, voi yleensä muutamassa tunnissa saavuttaa toisen alkoholistin täyden luottamuksen.”

Nimettömät Alkoholistit, Viidestoista painos, sivu 45.

Addiktion kaksi moraalia

Meidän addiktiosairaiden elämiämme ohjaa riippuvuuden suoritusvaiheessa kaksi moraalia: oma ja sairauden vääristämä. Mitä pidemmälle riippuvuussairaus etenee, sitä suuremman vallan addiktion moraali ottaa. Riippuvuuden suorittaminen eli päihteen saatavuus on turvattava.

Alkoholistilla ja addiktilla on kroonisessa vaiheessakin synkän mielensä syvänteissä myös oma alkuperäinen moraalinsa. Kun krapulassa tai laskuissa oma moraali kohtaa addiktin teot, on ristiriita karmaiseva.

Ristiriidan hetki on mahdollisuus.

Silloin on otollisin hetki saada päihderiippuvaiseen yhteys, joka
voi johtaa tuen vastaanottamiseen. Krapula-aamu, katkaisuhoidon loppu tai teho-osaston kotiutushetki yliannostuksen jälkeen ovat parhaita mahdollisuuksia avun vastaanottoon suostumiseen. Avun tulee tähdätä toipumiseen.

Ristiriidan hetki on myös vaarallinen.

Kahden moraalin kohtaamisen aiheuttamassa ahdistuksessa
tehdään huomattava osa päihderiippuvaisten itsemurhista. Päihderiippuvuus on syynä arvioiden mukaan 50 % itsemurhista.

Hetki on myös lyhyt.

Addiktion moraali lyö päälle ensimmäisestä päihdeannoksesta.

Omaa toipuvan alkoholistin raitista elämää ohjaa oma moraalimme.

Juha Voutilainen ja Christer Schoultz

Linkissä HBL:n Insändare kirjoitus. Alla käännös suomeksi. Kirjoittajat Juha Voutilainen ja Christer Schoultz

Keskustelu synteettisestä huumeesta alfa-PVP (”peukku”) paljastaa ja korostaa sosiaali- ja terveysministeriön päihde- ja riippuvuusstrategian suurimman puutteen sekä huomiotta jääneet kansainväliset tutkimustulokset.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että psykososiaalinen hoito on tehokas hoitomuoto stimulanttien käyttäjille. Tämä tarkoittaa säännöllistä terapiaa, josta ei keskustella lainkaan, eikä sitä tarjota hyvinvointialueilla.

Psykososiaalinen hoito toimii myös muista riippuvuuksista kärsiville. Päihteetön toipuminen vapauttaa ihmiset pakonomaisesta päihteiden käytöstä. Elämään palautuu energia, läsnäolo, merkitys ja suunta. Riippuvuudesta toipuvat voivat palata normaaliin elämään.

Suomessa monet yksityiset terveydenhuollon laitokset tarjoavat psykososiaalista hoitoa. Vaikutus ja toipumistulokset ovat hyviä, tulokset ovat linjassa  kansainvälisten tulosten kanssa.

Toipuminen, eli täydellinen elämäntapamuutos on mahdollinen. Mikään menetelmä ei tee kuitenkaan kaikista raittiita.

Toipuminen ei ole pikaratkaisu, vaan kestävä ja terveellinen elämän- ja ajattelutavan muutos. Tähän riippuvuussairas tarvitsee tukea. Vuosien tai vuosikymmenten aikana kehitettynyttä riippuvuussairautta ei voida saada remissioon hetkessä.

Toipumisen perusta on täysin päihteetön elämä. Keskeisiä onnistumisen tekijöitä ovat rohkeus ja nöyryys hakea ja ottaa vastaan tukea, sitoutuminen oman riippuvuuden hoitamiseen sekä yhteisön ja vertaistuen lisäksi merkityksellinen toiminta ja osallistuminen.

Julkisessa keskustelussa riippuvaisen ja hänen läheistensä kärsimykset ja vahingot muuttuvat päihdehaittakustannuksiksi päätöksenteon perustaksi. Suomessa päätöksenteon perustana olevat arviot päihdehaittojen kustannuksista on törkeästi aliarvioitu. Tämän myöntää myös laskelmat tehnyt THL.

Realistisesti lasketuilla haittakustannuksulla  investointi vaikuttavaan kuntoutukseen maksaa itsensä nopeasti takaisin. Toipumiseen johtava hoito vähentää inhimillistä kärsimystä, ehkäisee päihteiden aiheuttamia kuolemia ja on kannattava investointi. Tätä ei tarjoa julkinen sektori, joka ei mittaa hoitotuloksiaan.

https://www.hbl.fi/2025-08-07/inge-inte-falskt-hopp-nykterhet-ar-battre

Tässä käännös suomeksi

Älä anna valheellista toivoa – raittius on parempi vaihtoehto

Älä anna valheellista toivoa – raittius on parempi vaihtoehto

Hufvudstadsbladetin artikkeli 4. elokuuta rohkaisee jatkamaan juomista huolimatta kesän aikana tai pidemmällä aikavälillä havaituista haitoista. Otsikot ”Monet luulevat, että heidän täytyy lopettaa kokonaan – näin ei ole” ja ”Ota juomisesi haltuun – näin voit löytää tasapainon juomiseesi” herättävät huolta riippuvuuden näkökulmasta.

Artikkelin mukaan jopa ne, jotka ovat sairastuneet alkoholismiin eli riippuvuussairauteen, voivat oppia hallitsemaan alkoholinkäyttöään.

Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden ero

On tärkeää erottaa riskikulutus ja riippuvuus toisistaan. Riskikäyttäjällä on kontrolli juomisestaan, kun taas riippuvuussairauteen sairastuneen henkilön kontrolli heikkenee sitä mukaa, kun riippuvuus etenee. Juomisesta tulee pakonomaista – joillekin jo ensimmäisen ryypyn jälkeen.

Vuonna 2023 osallistuimme Professionals in Residence -ohjelmaan yhdessä maailman arvostetuimmista tutkimuslaitoksista, Hazelden Betty Ford Foundationin Addiction Graduate Schoolissa.

Ohjelma on Minnesotan osavaltiossa pakollinen riippuvuusongelmien kanssa työskenteleville lääkäreille. Käsitys riippuvuussairaudesta eroaa merkittävästi siitä näkemyksestä, jonka psykologi Sara Wallhed Finn esittää HBL:n artikkelissa.

Joillekin lievästä alkoholin käyttöhäiriöstä kärsiville voi kohtuullinen tai ”kontrolloitu” käyttö olla mahdollista lääketieteellisen valvonnan ja rakenteellisen tuen avulla.

Harva haluaa olla erilainen ja myöntää, että juomisen kontrolli on heikentynyt.

Henkilöille, joilla on kohtalainen tai vakava alkoholin käyttöhäiriö (AUD), Betty Ford -säätiö suosittelee täyttä raittiutta sen sijaan, että yritettäisiin ”kontrolloida” juomista. Säätiö on maailman suurin riippuvuushoitoa tarjoava taho ja ollut globaali edelläkävijä kuntoutuksessa jo 75 vuoden ajan.

Tällaiset artikkelit antavat alkoholisteille luvan jatkaa juomista, vaikka läheiset olisivat useamman vaatineet juomisen lopettamista. Jokainen riippuvainen kuvittelee kuuluvansa siihen pieneen vähemmistöön, joka voi oppia juomaan kohtuudella. Harva haluaa olla erilainen ja myöntää, että juomisen kontrolli on heikentynyt.

Kontrollin heikkeneminen tai sen täydellinen menettäminen on yksi riippuvuussairauden diagnostisista kriteereistä. Kyseessä on kieltosairaus, jossa sairastunut ei tunne tai ymmärrä omaa tilaansa.

Raittius vapauttava ratkaisu, ei uhka

HBL:n artikkeli antaa vaikutelman, että raittius on uhka elämänilolle ja yksilönvapaudelle. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Kun alkoholiriippuvainen vapauttaa mielensä juomisesta toipumisprosessin myötä, hänen energiansa muuttuu. Hän on läsnä elämässään, joka saa uuden merkityksen ja selkeän suunnan.

Toipuminen on tavoiteltavampaa kuin pakonomainen juomisen kontrollointi. Useimmat tarvitsevat tukea ja apua kuntoutusprosessissaan. Tehokkaita hoitomuotoja on olemassa.

Christer Schoultz, addiktioasiantuntija

Maria Danielsson, työterveyslääkäri

Arvostetulla HAZELDEN BETTY FORD FOUNDATIONIN PÄIHDEKLINIKALLA Yhdysvalloissa järjestetään päihderiippuvaisten lapsille koulutusta, joka on tarkoitettu 7–12-vuotiaille. Tätä pidetään ikänä, jolloin lasten katsotaan olevan vastaanottavaisia ja kykeneviä käsittelemään vanhemman riippuvuudesta johtuvia tunteita.

Lastenohjelma (Children’s Program) kestää neljä päivää, ja sitä pidetään lapsille suunnitelluissa tiloissa Hazeldenin päihdeklinikan kampuksella Minnesotan osavaltiossa. Ohjelmaa on järjestetty 30 vuoden ajan erinomaisin tuloksin ja kokemuksin. 

Ohjelman ensimmäisenä päivänä jokainen sai kokeilla nostaa erittäin painavaa koulureppua ringissä. Lapset mittelöivät siitä, kuka oli tarpeeksi vahva nostamaan repun ilmaan. Me koulutusohjelmaan osallistuneetkin saimme kokeilla reppua – se oli todella painava. Aluksi repun kerrottiin pudonneen vanhemman selästä muutamalla drinkillä. Lopulta reppua ei enää saanutkaan pois juomalla, vaan siitä tuli yhä painavampi.

Reppu oli täynnä kiviä. Kukin lapsi sai ottaa vuorollaan kiven repusta. Kiviin oli kirjoitettu tunteita ja tilanteita, joita ohjaaja käsitteli lasten kanssa. He pohtivat yhdessä esimerkkitilanteita, joissa kivissä lukevia tunteita esiintyy.

Lue koko kirjoitus Myllyhoitoyhdistyksen sivulta