Jos riippuvuussairaalta kysytään, haluaako hän vähentää juomistaan vai lopettaa sen, on vastaus lähes aina vähentää. Se ei kuitenkaan sairauden diagnostisten kriteerien mukaan ole pysyvästi mahdollista. Sairauden edetessä kontrolli heikkenee ja lopulta katoaa kokonaan. Siksi alkoholistin valinta on vaihtoehto, jossa juominen saa jatkua ja sitä usein tuetaan bentsoilla tai muulla lääkityksellä.

Riippuvuussairaus syvenee. Vähentämiskehotukset lääkkeineen eivät ole alkoholismin hoitoa. Niillä pyritään haittojen vähentämiseen.

Hoitoon hakeutumista ehkäisee sairauden voimakas kielto. Alkoholisti ei tietenkään hoida sairautta, jonka olemassaoloa hän ei tunnusta.

”En voi olla alkoholisti, koska käyn töissä”

Väite ei pidä paikkaansa. Työelämässä on n. 250 000 juovaa alkoholistia, jotka juovat miehet pullon kossua ja naiset pullon viiniä. Ihan joka päivä.

Kiellon läpäisemiseksi alkoholisti pitää tehdä tietoiseksi tilastaan. Siinä voi onnistua perhe, ystävät tai työnantaja. Parhaat edellytykset kiellon läpäisemiseen on raittiilla alkoholistilla, joka voi esimerkillään osoittaa sairauden suorittamisen ja luoda samalla toipumisuskoa. Jos tuo entinen ongelmajuoja, ihan juoppo toipui, miksen minäkin voisi.

Hoidon aloittamiseen ei tarvita motivaatiota, pelkkä suostumus riittää. Alkoholisti ei yleensä tiedä sairastavansa alkoholismia. Se selviää hänelle hoidossa. Siellä syntyy myös toipumismotivaatio. Tätä prosessia kutsutaan raitistumiseksi.

Julkaisematon mielipidekirjoituksemme

Kirjoitimme Christer Schoultzin kanssa Helsingin Sanomille mielipidekirjoituksen, jota se ei ole julkaissut. Julkaisemme sen tässä.

Vaarallista kansallisromantiikkaa

Suomalaisessa kulttuurissa krapula esitetään usein huvittavana selviytymistarinana. Sitä ympäröi kansallisromanttinen myytti, jossa rankka juominen ja sitä seuraava kärsimys ovat osa suomalaista luonnetta – jopa sankaruutta. On satojatuhansia, joiden tarinassa ei ole mitään romantisoitavaa.

Krapulassa alkoholiriippuvainen kohtaa sairautensa seuraukset

Todellisuudessa krapula on se hetki, jolloin alkoholiriippuvainen kohtaa sairautensa seuraukset.

Alkoholiriippuvuudessa ihmisen toimintaa ohjaa kaksi rinnakkain elävää moraalia: oma moraali ja riippuvuuden vääristämä moraali. Mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä enemmän addiktion logiikka syrjäyttää ihmisen omat arvot. Päihteen saaminen menee kaiken edelle.

Päihderiippuvainen voi tehdä tekoja, joita hän selvin päin pitää täysin väärinä. Hän voi ajaa humalassa, jättää lapsensa ilman huolenpitoa, pettää puolisoaan tai syyllistyä rikoksiin saadakseen päihteitä. Kyse ei ole moraalin katoamisesta vaan siitä, että riippuvuussairauden suorittaminen on hetkellisesti ottanut vallan päätöksenteosta.

Oma moraali palaa esiin krapulassa, vieroitusoireissa ja kriisien jälkeen, kun ihminen joutuu kohtaamaan tekonsa. Häpeä, syyllisyys ja epätoivo voivat olla musertavia.

Krapula on uhka ja mahdollisuus

Krapula on paras hetki saada Jeppe hyväksymään avun vastaanottaminen. Se on myös vaarallisin hetki, jolloin epätoivo voi johtaa itsetuhoisiin ratkaisuihin.

Krapulan romantisointi on vaarallista ja peittää alleen sen, että monelle kyse ei ole hauskasta tarinasta, vaan syvästä inhimillisestä kriisistä.

Mahdollisuus riippuvuudesta toipumiseen kaikille

Alkoholiriippuvuus on merkittävin ehkäistävissä olevien kuolemien ja menetettyjen elinvuosien aiheuttaja Suomessa.

Sen todellisuutta ei pitäisi peittää myyteillä, vaan kohdata sairautena, joka vaatii hoitoa ja aidon mahdollisuuden toipumiseen.

Uskalla puhua totta itsellesi

Valehtelin juomisestani kaikille, myös itselleni. Oli valtava askel pyytää ensimmäisen kerran apua. Pidin itseäni riskikäyttäjänä tai kuten vuonna 2012 sanottiin suurkuluttajana.

Ongelman tunnustaminen oli pelottavaa. Juomisen kontrolli on Suomessa tärkeä symboli moraalista, viisaudesta ja sivistyksestä. Juomisen hallinnan menettämisen stigma on voimakas.

Läheisesi tietävät jo. He toivovat sinulle parasta.

Mielenterveystalon Vähentämisen Omahoito-ohjelman aluksi todetaan:

”Huom! Jos sinulla on jo vakavia ongelmia, tarvitset pikaisesti ammattiapua juomisen lopettamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa sinulle on huomautettu liiallisesta alkoholinkäytöstä.”

Puhu jollekulle. Tietämäsi raitis alkoholisti on hyvä ensi kontakti.

Terveydenhoito voi ohjata sinut hoitoihin tai ryhmiin, joissa ongelmasi ymmärretään. Vertaistuki, tavalla tai toisella, on oleellinen osa itsensä löytämistä. Huomaat, ettet ole tunteinesi yksin.

Alkoholismia ei (eikä muitakaan päihderiippuvuuksia) hoideta vaihtamalla päihde lääkärin kirjoittamiin keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin.

Minulle jäi mieleen jo käymässäsi laitoshoidossa keväällä 2012 kuulemani / lukemani suuren sinisen kirjan vertaistuen ydin:

Vertaistuen ydin ja merkitys

”Kumma kyllä vaimojen, vanhempien, läheisten ja ystävien on usein vieläkin vaikeampi päästä lähelle alkoholistia kuin psykiatrien tai lääkärien. Mutta entinen ongelmajuoja, joka on löytänyt ratkaisun ja joka tietää yhtä ja toista itsestään, voi yleensä muutamassa tunnissa saavuttaa toisen alkoholistin täyden luottamuksen.”

Nimettömät Alkoholistit, Viidestoista painos, sivu 45.

Saatavuutta rajoitetaan, huono-osaisuutta poistetaan, työuupumusta hoidetaan ja potkuilla sekä avioerolla alkoholisti selittää holtittoman juomisensa. On pienistä ja suurista vaikeuksista johtuvaa ajoittaista tai jatkuvaa kontrolloimatonta juomista.

Alkoholiongelman ydin

Alkoholiongelman ytimessä on krooninen aivosairaus, jonka näkyvin oire on juomisen kontrollin menetys. Alkoholistilla tapahtuu muutoksia aivojen motivaatio-, stressi- ja palkitsemisjärjestelmissä. Sairastumiseen vaaditaan alttius ja päihde. Yksikin annos voi olla kohtalokas.

Perimä selittää 50 %:a alttiudesta sairastua. Myös trauma erityisesti lapsuudessa voi altistaa aivot riippuvuuden syntymiselle. Alttiuden syntymissyystä riippumatta sairaalloinen kontrolloimaton juominen johtuu lopulta alkoholiriippuvaisen aivojen pakottavasta tarpeesta saada lisää päihdettä.

Kun muutokset aivoissamme ovat käynnistyneet, eivät ennaltaehkäisevät toimet toimi.

Myös alkoholiriippuvuuteen sairastuneita paimennetaan ennaltaehkäisevin keinoin palauttamaan juomisen heikentynyt / mennyt kontrolli. Sairauden olemuksen vuoksi palautuminen ei ole koskaan onnistunut eikä tule koskaan onnistumaan (WHO:n ICD-10 koodi F10.2 diagnostiset kriteerit 1, 2 ja 6). Raitistuneet aivot palautuvat kaikkeen muuhun kuin juomisen hallintaan.

Yksilötasolla etsitään riippuvuuden juurisyitä ja samalla myös syyllisiä.

Alkoholiriippuvuus on sairaus

Kun sairautta ja addiktiosairauksiin alttiiden aivojen poikkeamista valtaväestöstä ei mainita, ei poikkeamaa ole olemassa. Riippuvuussairaita ei ole olemassa. On vain käyttäjiä, jotka eivät huono-osaisuuttaan, traumaattista elämäänsä, moraalittomuuttaan, tyhmyyttään tai saamattomuuttaan juomistaan hallitse.

Alkoholipolitiikkaa ohjaa kokonaiskulutusmalli

Alkoholipolitiikkaa ohjaa kokonaiskulutusmalli. Mallin mukaan alkoholihaitat vähenevät, kun keskikulutus laskee. Se onnistuu, kun riski- ja kohtuukäyttäjät ja jopa absolutistit vähentävät juomistaan. Myös alkoholiriippuvuuteen sairastuneet paimennetaan näillä keinoin kohtuukäyttäjiksi. Sairauden olemuksen vuoksi se ei ole koskaan onnistunut eikä tule koskaan onnistumaan. Päihderiippuvainen ei sairauden diagnostisten kriteerien mukaan kontrollointiin pysty.

Kokonaiskulutusmallista johdetut holhoavat alkoholipoliittiset toimet saattavat vaikuttaa kohtuu- ja riskikäyttäjiin. Ainakin holhoaminen monia ärsyttää. Alkoholisteja rajoitustoimet eivät kahlitse eivätkä auta.

Päihdehoidoista riippuvuuden hoitoon

Tarvitsemme tukea raitistumiseen, riippuvuudesta toipumiseen. Raitistumisen jälkeen pysyvät mielenterveyden häiriöt ja sairaudet on hoidettava omina kokonaisuuksinaan. Niiden käsittely alkaa vastuullisessa riippuvuushoidossa.

One message is enough & the maximum

Viestimme yhden viestin taktiikalla aina alkoholiriippuvuudesta sairautena. Kaikki muu sekoittaa ydinviestin ja palauttaa keskustelun ymmärtämättömiin puolisoihin, ilkeisiin vanhempiin ja ärsyttävään työpaikkaan. Suomalaisten aika avata silmät, kohdata ”häpeällinen” totuus ja lopettaa hymistely. Suomessa on alkoholisteja siinä missä muuallakin.

Addiktion kaksi moraalia

Meidän addiktiosairaiden elämiämme ohjaa riippuvuuden suoritusvaiheessa kaksi moraalia: oma ja sairauden vääristämä. Mitä pidemmälle riippuvuussairaus etenee, sitä suuremman vallan addiktion moraali ottaa. Riippuvuuden suorittaminen eli päihteen saatavuus on turvattava.

Alkoholistilla ja addiktilla on kroonisessa vaiheessakin synkän mielensä syvänteissä myös oma alkuperäinen moraalinsa. Kun krapulassa tai laskuissa oma moraali kohtaa addiktin teot, on ristiriita karmaiseva.

Ristiriidan hetki on mahdollisuus.

Silloin on otollisin hetki saada päihderiippuvaiseen yhteys, joka
voi johtaa tuen vastaanottamiseen. Krapula-aamu, katkaisuhoidon loppu tai teho-osaston kotiutushetki yliannostuksen jälkeen ovat parhaita mahdollisuuksia avun vastaanottoon suostumiseen. Avun tulee tähdätä toipumiseen.

Ristiriidan hetki on myös vaarallinen.

Kahden moraalin kohtaamisen aiheuttamassa ahdistuksessa
tehdään huomattava osa päihderiippuvaisten itsemurhista. Päihderiippuvuus on syynä arvioiden mukaan 50 % itsemurhista.

Hetki on myös lyhyt.

Addiktion moraali lyö päälle ensimmäisestä päihdeannoksesta.

Omaa toipuvan alkoholistin raitista elämää ohjaa oma moraalimme.

Juha Voutilainen ja Christer Schoultz

1. Nykymallista itsestään ei ole mitattavia järjestelmän, hoitojen ja kuntoutusten vaikuttavuuslukuja.
2. Suomessa hukataan tutkitusti alkoholiriippuvuuden vuoksi 5 kertaa enemmän elinvuosia kuin Ruotsissa ja 7 kertaa enemmän kuin Norjassa. Hukatut vuodet on muutettu indeksiksi, joka kertoo menetetyt elinvuodet 100 000 asukasta kohden vuodessa.  Indeksi kuvaa erot hoitojärjestelmien vaikuttavuudessa. Lähde: NDPHS-NCD BRIEFING NOTE: Repeated measuring 2016 → 2021 of premature losses of human life (PYLL) in the ND area countries.
3. Ratkaiseva ero on lähestymistavassa. Suomessa hoidetaan ongelmaa, Ruotsissa ja Norjassa riippuvuussairauksia. Alkoholin keskikulutuksen erot eivät ole merkittäviä.

Tämä tilanne on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Näennäiset muutokset eivät ole auttaneet lainkaan ja SoTe-järjestelmän säästöt ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Voidaanko Suomessa vihdoinkin aidosti tunnustaa päihderiippuvuus sairaudeksi ja asettaa riippuvuushoitojen tavoitteeksi toipuminen, raitistuminen.

Linkissä HBL:n Insändare kirjoitus. Alla käännös suomeksi. Kirjoittajat Juha Voutilainen ja Christer Schoultz

Keskustelu synteettisestä huumeesta alfa-PVP (”peukku”) paljastaa ja korostaa sosiaali- ja terveysministeriön päihde- ja riippuvuusstrategian suurimman puutteen sekä huomiotta jääneet kansainväliset tutkimustulokset.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että psykososiaalinen hoito on tehokas hoitomuoto stimulanttien käyttäjille. Tämä tarkoittaa säännöllistä terapiaa, josta ei keskustella lainkaan, eikä sitä tarjota hyvinvointialueilla.

Psykososiaalinen hoito toimii myös muista riippuvuuksista kärsiville. Päihteetön toipuminen vapauttaa ihmiset pakonomaisesta päihteiden käytöstä. Elämään palautuu energia, läsnäolo, merkitys ja suunta. Riippuvuudesta toipuvat voivat palata normaaliin elämään.

Suomessa monet yksityiset terveydenhuollon laitokset tarjoavat psykososiaalista hoitoa. Vaikutus ja toipumistulokset ovat hyviä, tulokset ovat linjassa  kansainvälisten tulosten kanssa.

Toipuminen, eli täydellinen elämäntapamuutos on mahdollinen. Mikään menetelmä ei tee kuitenkaan kaikista raittiita.

Toipuminen ei ole pikaratkaisu, vaan kestävä ja terveellinen elämän- ja ajattelutavan muutos. Tähän riippuvuussairas tarvitsee tukea. Vuosien tai vuosikymmenten aikana kehitettynyttä riippuvuussairautta ei voida saada remissioon hetkessä.

Toipumisen perusta on täysin päihteetön elämä. Keskeisiä onnistumisen tekijöitä ovat rohkeus ja nöyryys hakea ja ottaa vastaan tukea, sitoutuminen oman riippuvuuden hoitamiseen sekä yhteisön ja vertaistuen lisäksi merkityksellinen toiminta ja osallistuminen.

Julkisessa keskustelussa riippuvaisen ja hänen läheistensä kärsimykset ja vahingot muuttuvat päihdehaittakustannuksiksi päätöksenteon perustaksi. Suomessa päätöksenteon perustana olevat arviot päihdehaittojen kustannuksista on törkeästi aliarvioitu. Tämän myöntää myös laskelmat tehnyt THL.

Realistisesti lasketuilla haittakustannuksulla  investointi vaikuttavaan kuntoutukseen maksaa itsensä nopeasti takaisin. Toipumiseen johtava hoito vähentää inhimillistä kärsimystä, ehkäisee päihteiden aiheuttamia kuolemia ja on kannattava investointi. Tätä ei tarjoa julkinen sektori, joka ei mittaa hoitotuloksiaan.

https://www.hbl.fi/2025-08-07/inge-inte-falskt-hopp-nykterhet-ar-battre

Tässä käännös suomeksi

Älä anna valheellista toivoa – raittius on parempi vaihtoehto

Älä anna valheellista toivoa – raittius on parempi vaihtoehto

Hufvudstadsbladetin artikkeli 4. elokuuta rohkaisee jatkamaan juomista huolimatta kesän aikana tai pidemmällä aikavälillä havaituista haitoista. Otsikot ”Monet luulevat, että heidän täytyy lopettaa kokonaan – näin ei ole” ja ”Ota juomisesi haltuun – näin voit löytää tasapainon juomiseesi” herättävät huolta riippuvuuden näkökulmasta.

Artikkelin mukaan jopa ne, jotka ovat sairastuneet alkoholismiin eli riippuvuussairauteen, voivat oppia hallitsemaan alkoholinkäyttöään.

Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden ero

On tärkeää erottaa riskikulutus ja riippuvuus toisistaan. Riskikäyttäjällä on kontrolli juomisestaan, kun taas riippuvuussairauteen sairastuneen henkilön kontrolli heikkenee sitä mukaa, kun riippuvuus etenee. Juomisesta tulee pakonomaista – joillekin jo ensimmäisen ryypyn jälkeen.

Vuonna 2023 osallistuimme Professionals in Residence -ohjelmaan yhdessä maailman arvostetuimmista tutkimuslaitoksista, Hazelden Betty Ford Foundationin Addiction Graduate Schoolissa.

Ohjelma on Minnesotan osavaltiossa pakollinen riippuvuusongelmien kanssa työskenteleville lääkäreille. Käsitys riippuvuussairaudesta eroaa merkittävästi siitä näkemyksestä, jonka psykologi Sara Wallhed Finn esittää HBL:n artikkelissa.

Joillekin lievästä alkoholin käyttöhäiriöstä kärsiville voi kohtuullinen tai ”kontrolloitu” käyttö olla mahdollista lääketieteellisen valvonnan ja rakenteellisen tuen avulla.

Harva haluaa olla erilainen ja myöntää, että juomisen kontrolli on heikentynyt.

Henkilöille, joilla on kohtalainen tai vakava alkoholin käyttöhäiriö (AUD), Betty Ford -säätiö suosittelee täyttä raittiutta sen sijaan, että yritettäisiin ”kontrolloida” juomista. Säätiö on maailman suurin riippuvuushoitoa tarjoava taho ja ollut globaali edelläkävijä kuntoutuksessa jo 75 vuoden ajan.

Tällaiset artikkelit antavat alkoholisteille luvan jatkaa juomista, vaikka läheiset olisivat useamman vaatineet juomisen lopettamista. Jokainen riippuvainen kuvittelee kuuluvansa siihen pieneen vähemmistöön, joka voi oppia juomaan kohtuudella. Harva haluaa olla erilainen ja myöntää, että juomisen kontrolli on heikentynyt.

Kontrollin heikkeneminen tai sen täydellinen menettäminen on yksi riippuvuussairauden diagnostisista kriteereistä. Kyseessä on kieltosairaus, jossa sairastunut ei tunne tai ymmärrä omaa tilaansa.

Raittius vapauttava ratkaisu, ei uhka

HBL:n artikkeli antaa vaikutelman, että raittius on uhka elämänilolle ja yksilönvapaudelle. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Kun alkoholiriippuvainen vapauttaa mielensä juomisesta toipumisprosessin myötä, hänen energiansa muuttuu. Hän on läsnä elämässään, joka saa uuden merkityksen ja selkeän suunnan.

Toipuminen on tavoiteltavampaa kuin pakonomainen juomisen kontrollointi. Useimmat tarvitsevat tukea ja apua kuntoutusprosessissaan. Tehokkaita hoitomuotoja on olemassa.

Christer Schoultz, addiktioasiantuntija

Maria Danielsson, työterveyslääkäri

Laillinen myynti Suomessa ja matkustajatuonti ovat tarkasti määritettävissä. Sillä lasketaan riittävällä tarkkuudella alkoholin kokonaiskulutus ja keskikulutus / suomalainen. Se on kokonaiskulutusmalliin pohjaavan alkoholipolitiikkamme peruskivi.

Toinen usein referoitu tutkimus on THL:n Juomatapatutkimus. Se on kyselytutkimus, jossa kerätään tietoa suomalaisten alkoholinkäyttötavoista ja -tilanteista sekä juomisesta koetuista haitoista. Juomatapatutkimuksessa ilmenee myös ilmoitetun juomien määrä. Siitä johdettua kokonaiskulutusta ei raportoida, sitä ei varsinaisesti tutkimuksessa selvitetä.

Paljonko jää juomatta?

Kysyin toukokuussa Kulttuuritalolla 2023 Päihdepäivillä THL:n erikoistutkija Janne Härköseltä, paljonko enemmän alkoholia kulutettiin kokonaiskulutuksen mukaan kuin suomalaiset itse ilmoittivat juovansa. Tutkija ei kertonut eron suuruutta. Kysyin myös, mitä tiedolla (ero ja sen suuruus) tehdään, aiheuttaako vaje toimia esim. päihdepolitiikassa. Ei ole tähän mennessä aiheuttanut toimia.

Jatkoin vielä: ”Puuttuvan osan juovat alkoholistit, jotka vähättelevät aina juomistaan. Sekä juomisen määrää että seurauksia.”

Kyselytutkimusten harha

Sama ongelma ja harha on kaikissa strukturoiduissa juomisen määrä- ja juomatapatutkimuksissa. Juova alkoholisti vähättelee juomistaan aina. Hän valehtelee juomisestaan myös itselleen eli tavallaan vastaa kyselyyn yhtä totuudenmukaisesti kuin itselleen.

Postauksen kuvassa on ainoa juovan alkoholistin rehellinen vastaus kysymyksiin hänen juomisestaan strukturoidussa kyselyissä

Oma totuuteni

Itse kerroin diabeteshoitajalle 35 viikkoannoksen suurkulutuksestani kesällä 2011 vuosi ennen raitistumista. Totuus oli toinen. Tuo määrä riitti kahdeksi vuorokaudeksi. Tapasin hoitajan raitistuttuani samoissa diabetes merkeissä. Ei ollut ilmoittamaani määrää kyseenalaistanut. Olin salailun ammattilainen niin kuin muut sadat tuhannet juovat työssäkäyvät alkoholistit.

Alkoholikuolemissa on aika katsoa keskikulutuslukuja syvemmälle. Kun vahvat oluet vapautettiin 1.2.2018 kauppoihin, uskottiin kulutuksen ja haittojen kasvavan. Kulutus väheni mutta alkoholikuolemat lisääntyivät. Kuolemien selitys ei löytynytkään keskikulutuksesta.

STM:n päihde- ja riippuvuusstrategia

Tutustuimme STM:n Päihde- ja riippuvuusstrategiaan ja THL:n kirjoittamaan taustaselvitykseen Alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanne Suomessa vuodelta 2021. Taustaselvityksessä todetaan:

”Suomessa ennenaikainen kuolleisuus alkoholin takia selvästi suurempi kuin vaikkapa Ruotsissa. Esimerkiksi miehillä ero Ruotsiin on yli 7-kertainen ja naisilla yli 5-kertainen (Jousilahti ym. 2017)”.

Syitä hätkähdyttäviin eroihin ei strategiadokumenteissa pohdita eikä toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi esitetä.

Pysäyttävät luvut

Luvut ovat edelleen pysäyttäviä. Viimeisin tutkimus julkaistiin 2022. Suomessa oli 2021 ennalta ehkäistävissä olevia alkoholikuolemia 4,1 kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja 5,6 kertaa enemmän kuin Norjassa.

Syy ja seuraus

Eron syy on selvä. Suomessa alkoholismia ei hoideta sairautena kuten vertailumaissa. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä kontrollin menettäminen. Alkoholiriippuvaiset juovat itsensä hautaan koska eivät voi hallita juomistaan.

Päihderiippuvuuteen sairastuneen kohtaamisessa on oleellista ymmärtää addiktion ajatusmallit ja addiktion ohjaama käyttäytyminen. Järkipuhe ja rajoitukset eivät auta, kun juominen on pakonomaista, kontrolli juotuihin määriin on heikentynyt ja juominen jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista. Nämä merkit ovat alkoholiriippuvuuden F10.2 diagnostisia kriteereitä.

Alkoholisti ei pysty kohtuukäyttöön

Kun juomisen kontrolli on heikentynyt, ei se koskaan palaa. Meistä alkoholisteista ei ole kohtuukäyttäjiksi. Juomattomuuden jälkeinen seitinohut päiväkänni voi johtaa ränniin, jonka päässä on hauta.

Toipumiseen tähtäävät toimivat hoitojärjestelmät ovat lähellä naapurimaissa. Niihin kannattaa tutustua ja soveltaa Suomeen liikaa säätämättä. Riippuvuus on riippuvuus maasta riippumatta.

Jouni Lehto, puheenjohtaja Riippuvuudet ry

Juha Voutilainen, puheenjohtaja Recovery Day yhdistys