Yleisökirjoitukseni kansanedustajan ampumisvälikohtauksesta, HBL 11.5.24.
Vapaasti käännettynä suomeksi, linkistä alkuperäinen:
Huhtikuun lopun ampumistapausta koskevasta julkisesta keskustelusta puuttuu kokonaan pohdinta, miksi kansanedustaja juo itsensä tukevaan humalaan ja ampuu juovuksissa. Hän on aiemmin saanut huomautuksen seksuaalisesta häirinnästä juovuksissa pikkujouluissa.
Maanantaina 6.5.2024 julkaistiin uutinen kansanedustajan ongelmakäyttäytymisestä ja porttikielloista joensuulaisissa ravintoloissa. Niistä on vaiettu ja vaietaan, vaikka kontrollin menetykset ja haitat ovat kiistattomia.
Mediassa on pohdittu syitä ja tieteellisiä selitysmalleja ampumiselle / väkivaltaiselle käytökselle ja vanhemman miehen kiinnostukselle nuorempiin naisiin. Päihderiippuvuus selittävänä tekijänä ei ole pohdinnoissa esiintynyt.
Ei ole, vaikka Suomen henkirikosten, väkivallan ja niillä uhkailun ja kaava on selkeä. ”Mutka matkaan ja yksi paukku liikaa”. Valtaosa Suomen henki- ja väkivaltarikoksista tehdään päihtyneenä. Tieteellisesti on todennettu, että 80 % kaikista vangeista ja 87 % yli kuuden vuoden tuomiota istuvista on päihderiippuvaisia.
Juomisen ja käytöksen kontrollin menettämisen, alkoholiriippuvuuden stigma on Suomessa niin häpeällinen, ettei sitä selityksenä epäasialliselle käytökselle tohdita julkisesti epäillä. Kun päätoimittajan epäilty törkeä rattijuopumus tuli julkisuuteen, monet kollegat todistivat samana päivänä, ettei niin hyvällä toimittajalla ja kaverilla voi olla alkoholiongelmaa.
Ruotsissa kunnallispoliitikon uutisoitiin jääneen kiinni rattijuopumuksesta. Toteavien otsikoiden jälkeen iltapäivälehtien ensimmäisessä kappaleessa toivottiin poliitikon saavan tukea päihdeongelmansa ratkaisuun. Tukea ongelman ratkaisuun toivon myös Suomessa. Ruotsissa ratkaisu on lakiinkin kirjattu raitistuminen.
Ruotsin toimilla, varhaisella tuen tarjoamisella ja päihderiippuvuuden hoitona sairautena, on saavutettu hyviä tuloksia. Kansainvälisen PYLL (Potential Years of Life Lost) tutkimuksen mukaan Ruotsissa on 4 kertaa vähemmän ennaltaehkäistävissä olevia alkoholikuolemia kuin Suomessa. Ruotsissa kulutetaan alkoholia noin 10 % vähemmän asukasta kohti kuin Suomessa.